Oon suorastaan järkyttyny siitä etten muistanut vaihtaneeni blogin ulkoasua tai varsinkaan noita linkkivärejä, just kun suunnitelmana oli tulla postaamaan tälläsiä kuvia ja kertomaan uudesta lemppariväristäni.
Noh, kaikkihan alkoi siitä kun löysin muutama päivä takaperin verhokaapista ton keskimmäisessäkin kuvassa näkyvän verhon ja tuumasin että tätä väriä ei ookkaan vielä huoneessa nähty. Sitten löysin tietenkin loppumattomasta kynttilävarastostamme sopivat kaverukset ja kahvinkin hörppäsin hienosti mätsäävästä muumimukista. (Samana päivänä nämä kaikki ja illalla tajusin että mullahan oli täsmälleen samanväriset alusvaatteetkin vieläpä.)
Eikä unohdeta että myös puhelimen taustakuvana on liilaa kaikissa maailman sävyissä ja ostin torstaina liilan paidan, joka taitaakin olla värimaailmaltaan ainut laatuaan meitsin vaatekaapissa. Suunnittelin myös että liilaa kynsilakkaa on pakko saada. Ja arvatkaa olinko onnellinen kun heräsin todellisuuteen että mun 3 vuotta vanha marimekon penaalikin on yhtä tiettyä kivaa väriä.
Niin, kaikki ei sittenkään ehkä alkanut siitä verhosta... Se on aika varmasti alkanut paljon aikasemmin ja luultavasti ehkä tän ulkoasumuutoksen myötä jumittunut mun alitajuntaan. Tää koko juttu on uskomattoman naurettavan huolestuttava, mä kun harvemmin mistään väristä innostun näin kovasti. Enkä olis ikinä uskonu että varsinkaan tän värin kanssa niin kävis.
Tosiaan mun piti kertoa kuulumisia ja muuta mukavaa eli tarinoida jostain ihan muusta mutta näköjään tää väri nyt hallitsee mun elämää ihan täysin.
Parit julkaisemattomat räpsyt kesältä! Olin harmittavan epäaktiivinen kamerani kanssa tänä kesänä, ne harvinaiset kerrat kun sen mukaan muisti ottaa niin eipä sitä sitten enää liikenteessä inspannu tai jaksanu esiin kaivaa. Näin käy muutenkin liian usein, vois tsempata vähän.