Niin kuin eilenkin

2014/11/28

You give me this western feeling

Oon tässä viime viikkojen aikana näpytelly vaikka kuinka monta postausta, mutta kaikki tekstit on lopulta kumminki päätyny roskakoriin. Jotenki sain aikaan vaan vähän liian synkkää ja osittain ehkä vähän liian diippiäkin kamaa, etten sit kuitenkaan oo viitsinyt julkaista mitään. Ehkä ihan hyvä niin, varsinkin kun pahimmat väliaikaiskriisit on ehditty jo selättää. Palataan nyt kuitenkin näiden turistimaisten kuvien kautta vielä sinne Berliiniin! Ei mulla muitakaan kuvia ole, että saa nähdä kauanko tätäkin joudutaan täällä muistelemaan. Pahin ikävä on mulla ainakin jo ohi, mutta kyllä sitä ahkerasti tulee haikailtua tota reissua ja samalla jo haaveilen paluusta mestoille. Matkakuume kun pahenee matkustamalla... berlin3 kopio kopio

Huomenna lähdetään viettämään viikonloppua Turkuun, enkä voi väittää etteikö sitäkin kaupunkia olis jo vähän ikävä. Virkistää päästä ees vähän pois näiltä omilta mestoilta ja muutenkin kivaa vaihtelua normiviikonloppuihin! Eihän se mikään Berliini oo, mut on kai sitä elämää muuallakin :-D

2014/10/29

All the memories are calling me back

Yks tunnelmallisimmista illoista Berliinissä, kun istahdettiin pitkän päivän jälkeen bisselle ja hiton juustoisille nachoille. Jalkoja särki, väsytti, eikä toi bissekään oikeen tahtonut maistua mulle, mut siinä kotikulmilla istuskellessa tuntui silti onnelliselta. Terassilla soi nostalgisia fiilisbiisejä, oli kynttilöitä ja valoja kaiken sen pimeyden keskellä.

Tavallaan harmittaa, ettei nautittu tälläisistä terassi-illoista enempää, koska näitä ei taas ennen ensi kevättä tuu harrastettua edes täällä kotisuomessa. Toisaalta, meillä oli niin kivoja iltoja ihan vain majapaikassa porukalla kalsarikännätessä, kaduilla haahuillessa ja uskomattomammissa kemuissa silmät kiinni tanssiessa. Pahin ikävä Berliiniin on jo ehkä helpottanut, mutta silti tota reissua tulee kelailtua lähes kyynel silmäkulmassa joka ikinen päivä.

En osaa vieläkään selittää itselleni tai muille mikä siinä paikassa oikein oli.

Ja pieni varoituksen sana, nimittäin saatte täällä blogissakin vielä kuunnella ja katsella näitä fiiliksiä vielä ainakin kolmen postauksen verran, sillä jostain kumman syystä kivoja kuvia löytyy vielä jonkun verran jaettavaksi! Ja jos olin tuolla laiska kameran kanssa, niin täällä kotonahan oon sitten täysin aikaansaamaton, plus mun elämä on semitylsää ja siitä ei hirveesti oo just nyt ajatuksia jaettavana. Koitetaan kestää!