Pari hassua kuvaa viime lauantailta rakkaan pikkuveljeni rippijuhlista. Lauantai oli muutenkin kaikilla tavoin hyvä päivä, toi näissäkin kuvissa näkyvä hemaiseva hammasirvistys säilyi mulla varmaan ihan sinne aamun pikkutunneille saakka.
Lähettiin nimittäin pienellä porukalla illalla vielä ulos ja en oo oikeesti pitkään aikaan ollut niin onnellinen kuin siinä pienessä hiprakassa tanssilattialla joraillessa, samalla kun joku läikyttää mun nilkoille kaljaa. Toi nyt jotenkin kuulosti siltä että musta olis hiton kivaa kun ihmiset läikyttää juomia mun päälle... Ei nyt niinkään mut se nyt vaan kuuluu juttuun.
Jopa vielä silloin kun istuin yksin täpötäydessä yöbussissa kuulokkeet korvilla, taisin vieläkin vähän hymyillä. Tai viimeistään se hymy palas huulille takas kun astuin ulos bussista ja ulkona oli niin hiton kaunista, rauhallista ja hiljaista. Moikkasin mainostenjakajaa, joka ehkä vähän hämmenty törmätessään muhun (taas) aamukolmelta postilaatikoilla. Sitten kömmin peiton alle ihanaan lämpimään kainaloon ja totesin että mulla oli niiiin kiva päivä. Näitä lisää, kiitoooos!
